– Mindfulness on tähän hetkeen keskittymistä tietoisesti hyväksyvällä ja toteavalla asenteella, esittelee mindfulness-ohjaaja ja työnohjaaja (STO ry) Aleksi Litovaara. 

– Mindfulness kehittää ihmisissä hyväksyvää asennetta, myötätuntoa, kärsivällisyyttä ja epämukavuuden sietoa. Hankaliin työtilanteisiin se on tuonut tyyneyttä, eli ettei mielessään kapinoi vastaan koko ajan, vaan oppii hyväksymään tilanteet, joita ei voi muuttaa, sanoo psykoterapeutti, työnohjaaja Marja Saarenheimo. 

Saarenheimo soveltaa MF-menetelmiä, itsensä rauhoittamista ja keskittymisharjoituksia sekä psykoterapiassa että hoitoalan henkilöstön ja työyhteisöjen koulutuksessa.

Mindfulnessissa opetellaan ottamaan ajatuksiin etäisyyttä, havainnoimaan ja tarkkailemaan niitä ikään kuin ulkopuolelta.

 – Tällöin ei tarvitse ottaa itseään, ajatuksiaan ja tunteitaan liian vakavasti ja saa väljyyttä omaan mieleen. Jos yritämme väkisin työntää pois hankalaa ajatusta tai tunnetta, se takertuu mieleen vielä sitkeämmin.  Mitä enemmän yritämme olla ajattelematta jotakin, sen vahvemmin se pysyy päässämme, Litovaara vertaa.  

Hyväksymällä kaikki ajatukset voimme myös helpommin päästää niistä irti ja valita, mihin kiinnitämme huomiomme. Näin kasvaa kyky lopettaa kielteisten tunteiden vatvominen. Mindfulness on myös tahdonvoiman vahvistamista, kun sitkeästi palautamme keskittymisemme esimerkiksi kehoomme ja hengitysliikkeen aistimiseen.

MINDFULNESSIN HYÖTYVAIKUTUKSET

Tietoisen läsnäolon harjoittaminen näkyy konkreettisesti aivoissa. Se lisää aktiivisuutta etuaivokuorella, missä säädellään emootioita ja käyttäytymistä ja esimerkiksi muistin kannalta tärkeässä hippokampuksessa harmaan aineen määrä on suurempi. 

Mindfulness rauhoittaa ”aivojen hälytyskellon” eli kahden mantelitumakkeen toimintaa ja lisää joustavuutta kohdata erilaisia tilanteita ja tunteita, jolloin reaktion valintaan voi vaikuttaa tietoisesti. 

Mindfulness-harjoitusten vaikutuksista on saatu positiivista näyttöä useissa tutkimuksissa. Mindfulnessin arvioidaan vähentävän stressiä, hermostuneisuutta ja masennusta sekä lisäävän työhön sitoutumista ja työhyvinvointia. Marjo Saarenheimo kertoo menetelmän auttaneen myös häntä itseään psykoterapeutin työssä:

 – Aiemmin olin kärsimätön, mutta nyt kärsimättömyys ja sen myötä stressi ovat vähentyneet. Asiakas ansaitsee sen, että olen täysillä keskittynyt hänen asioihinsa vastaanotolla.
Vaikka tutkimusnäyttö on kohtuullisen positiivista, Saarenheimo muistuttaa, ettei hyötyjä saisi kuitenkaan liioitella, kuten nykyisessä hypessä välillä näyttää käyvän.

Myös Aleksi Litovaara on törmännyt kurssien markkinoinnissa suuriin lupauksiin. 

– Kurssin ohjaaja ei voi kaataa mindfulnessin hyötyjä osallistujaan. Osallistujalla on itsellään iso rooli harjoitusten tekemisessä, asian ymmärtämisessä ja sisäistämisessä.

Ja sama pätee ohjaajaan. Omakohtainen pitkäaikainen harjoittaminen on paras opettaja. Litovaaran mukaan ohjaajan tausta – koulutus, harjoittamisvuosien määrä ja mahdolliset suositukset – kannattaa mahdollisuuksien mukaan selvittää. Kuka tahansa voi kutsuta itseään mindfulness-ohjaajaksi. Ja yhä useampi kutsuukin, sillä ala on kasvava bisnes. 

Lue koko juttu tästä. Jutussa kerrotaa vielä mm. mindfulnessin hyödyntämisestä hoitotyössä sekä annetaan harjoitteluvinkkejä.